Liippatehdasmiljöö 1970 - 1980-luvulla

Kuusamon Kovasin Oy on perustettu heti toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, kun kylän miehet palasivat sodasta. Tehdasmiljöö oli säilynyt sodasta lähes vahingoittumattomana. Johan Vilhelm Määttä ja Eino Ilmari Moilanen menivät Kansallispankkiin kysymään tehdasta. Pankki ei ollut halukas jatkamaan liippatehtailijana. Kaupat syntyi. Kansallispankki ei suostunut antamaan Kuusamon Kivi Oy:n nimeä. Kuusamon Kovasin Oy perustettiin heti ja se rekisteröitiin kiviteollisuusyrityksenä.

Oheinen ilmakuva Jyrkänkosken alueelta on vuosilta 1968 tai 1969.

Perhekuva kuvasarjan viimeisenä, on otettu kesällä 1968, kun perheemme oli koolla viimeistä kertaa yhdessä Liippatehtaan kotitalomme portailla. Isämme Johan Vilhelm oli tässä jo pahasti laajentuneen keuhkosyövän kourissa. Hän menehtyi syksyllä 1968.

Muut värikuvat ovat nuorimman Saara-siskomme kuva-albumista. 

Kotimme, liippatehtaan konttoriasuinrakennus paloi 7-8.1.2001 loppiaisen jälkeisenä yönä. Keltainen iso koulumainen rakennus oli rakennettu monessa osassa. Ensimmäiseksi oli tuotu Suiningilta Harjun pirtti, joka alunperin oli rakennettu 1800-luvulla. Eksymän jälkeen Tuisku hankki toisen hirsirakennuksen. Toinen tehtailija Mauri Timonen yhdisti rakennukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Yläpirtti oli rakennettu laudasta alapirtin päälle 1940-luvun lopulla. Isämme maalautti talon keltaiseksi vuonna 1962. Samalla hän uusi koko katon ja remontoi tarpeelliset osat sisätiloista.

Kuten tehdaskuvasta voi nähdä oli lautarakenteinen saharakennus romahtanut kokonaan 1970-luvun lopulla. Tullessamme Jyrkänkoskelle toukokuussa 1999 jouduimme tukemaan töttäpuilla kaikkia liippatehtaan salien, myllyn, turbiinin ym. tilojen kattoja, jotta saimme mitattua kaikki huoneet.  

Oulun yliopiston historian laitoksen ja opiskelija Armi Patrikaisen kanssa mittasimme tarkasti kaikki rakennukset ja rakennuspohjat. Inventoinnin ja alkuhistorian aineistosta Armi Patrikainen laati oman arkkitehti diplomityönsä. Piirustukset ja aineistot hän luovutti viikkoa ennen joulua vuonna 2000 käyttöömme. Helmikuussa 2001 oli tarkoituksemme paikata yläpirtin piipun juuri ja alkaa rakentaa yläkertaan kehillään olevaan osioon omaa uutta kotiamme. 

Kiitos arkkitehti Armi Patrikainen hyvästä yhteistyöstä koskitilan inventoinnin suhteen. 

Sain nämä kuvat Saara-siskolta, kun aloitin tätä valtavaa historiaprojektia. Vasta nyt kykenin lisäämään lapsuuden aikaisen kotimme, liippatehdasmiljöön konttoriasuintalon kuvasarjan tänne.  Nykylapset voisivat nähdä silloisen tehdas- ja konttoriasuintalokokonaisuuden.  Kuusamon teollisen historian pohjapiirustukset kuvineen tulee kertomaan, mika "pikku kaupunki" toimintoineen Jyrkänkoskella on ollut toisen maailmansodan jälkeen.

Skannatut pohjakuvat konttoriasuintalosta ja itse liippatehdas-mylly-saha -tehtaasta ovat skannattu Armi Patrikaisen lähes sata-sivuisesta diplomityöstä.