24. helmi, 2018

Hyvää itsenäisyyspäivää Viro - ja Onnea Suomi ja Iivo !

Tänään on monia ilon aiheita  ! 

Tieto Viron 100-vuotis Itsenäisyyspäivän juhlista on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa. Lämpimät onnittelut Virolle ja sen Suomen sukulaiskansalle. Erityisesti tämä hetki tuo pintaan edesmenneen ystävämme Arvi Uhringin perheen, josta perheestä luonamme asui vaihto-oppilaana heidän poikansa. Vieraillessamme heidän luonaan Tallinnassa laulujuhlilla ja asuessamme heidän kotonaan, saimme syvällisen kosketuksen Tallinnaan ja virolaisiin. He opastivat ja kertoivat elämästään asioita, joita vielä silloinkin he pystyivät kertomaan vain lähes kuiskaamalla. Heidän vanhin poikansa oli joutunut Venäjän armeijaan viideksi vuodeksi. He arvelivat, että heidän poikansa urheilullinen hyvä kunto pelasti heidän poikansa hengen. Nämä tarinat jättivät mieleeni lähtemättömät ajatukset, koskien sukulaiskansaamme ja tietysti itse Venäjän vaikutuksia niin Viroon kuin Suomeen. Toivon, että Luojamme varjelee kansamme itsenäisinä !

Toinen ilon aihe tälle aamulle järjestyi Koreasta, kun Iivo Niskanen voitti kultaa miesten kuninkuusmatkalla, viidelläkympillä. Ajattelin, että tänään siis soi kaksi kertaa sama Maamme-laulu. Noh, nyt tuli tieto, että Korean olympialaisten päättöjuhla huomenna alkaa tällä hienolla viidenkympin mitalien jaolla. Todella hieno päätös !

Nyt oli aikaa miettia vaihto-oppilaita, jotka ovat asuneet luonamme viime vuosikymmenien aikana. Itseasiassa ihmettelin, kuinka kyseiset maat; Viro, Venäjä, Unkari ja Japani, ovat muotoutuneet vaihto-oppilaidemme maiksi. Yksi yhteinen nimittäjä lienee sukulais- ja sielunkumppanuus. Itselläni isän puolelta sukujuuret kiertyvät Laatokan ympärille. Unkari on myös sukulaiskansaamme. Japanin vaihto-oppilas liittyy maahan, jossa lienee eniten suomalaisten sielunkumppaneita, monessakin mielessä. 

Oman kansainvälisyysaspektin ovat antaneet tyttären vaihto-oppilasvuosi USA:ssa ja pojan vaihto-oppilasvuosi Australiassa, josta hän sai myös Aasia-tartunnan. Valmistumisensa jäkeen hän on asunut pysyvästi Aasiassa ja eniten Singaporessa. 

Lapset ovat siis omalta osaltaan olleet lisäämässä kansainvälistä ja globaalia ymmärrystämme.

Toivon siunausta Suomelle ja Virolle -  ja tietysti koko maapallollemme, jota kenenkään meidän ei pitäisi "potkia".

Olkaamme kiitollisia pienistäkin onnenhetkistä !