13. huhti, 2019

Eriskummalliset Suomen eduskuntavaalit

 

Vuoden ajan on ollut nähtävissä suurempi muutos tämän kevään eduskuntavaaleissa. Some-keskustelut ovat antaneet selvät merkit tyytymättömyydestä niin hallituksen politiikkaan kuin aikaisempienkin hallituksien päätöksiin. Somessa on ilmennyt erityisen rajua parjausta nimenomaan keskustapuoluetta kohtaan ja sen johtoa kohtaan. Ilmeisesti riippumaton yritysjohtaja on ollut punainen vaate ja aiheuttanut kateutta ja ärtymystä.  Monet ovat kaataneet omaa pahaa oloa  itse puheenjohtajaan. Hämmästyttävää sinällään. 

Ihmisen muisti on niin turkasen lyhyt. Nyt 0,2 prosentin vaalivoitto SDP:lle ei anna kovin hyvää lähtökohtaa alkaa rakentaa uutta hallitusta. Ei myöskään ollut lainkaan ihme, että SDP:n nykyinen puheenjohtaja jäi äänimäärältään kauas mm.oman puolueen kahden nuoremman ehdokkaan äänistä.  Nykyinen puheenjohtaja profiloituu raskaan sarjan ammatti-yhdistysliikkeen mieheksi. Ammattiyhdistysliike nykyisessä muodossaan ei palvele tätä päivää. Ammattiyhdistysliike ei ole pysynyt mukana ajan kehityksessä, eikä ole siis pystynyt palvelemaan työntekijöiden ja niiden perheiden hyvinvointiin kohdistuvaa etujen ajamista. Myös sosiaalidemokraattien tekemät päätökset aiemmilta kausilta ovat olleet rakentamassa tätä "kytevää" tilannetta enemmän kuin näköjään ihmismuisti kykenee muistamaan.

Äänestysilmasto oli selvästi muuttunut otolliseksi muutokselle monista eri syistä. Kansa on puhunut. Nyt päätöksen tekoon osallistuvien tulisi kyetä lukemaan kansan viestiä pahasta olosta. Kansa ei halua myöskään Suomen ylenpalttista velkautumista, koska se kostautuu viimeistään lasten maksettaaksi. SDP ei ole ollut hallitusvastuussa ja sillä ei ole realiteetit hallinnassa, liittyen valtion talouteen ja yritystoiminnan kiemuroihin. Yritystoiminta on kuitenkin se mahti, joka pitää tätä onnenmaata käynnissä ja hyvissä kantimissa. On suorastan pelottavaa mihin talousasioiden välinpitämätön hoito voi johtaa - etenkin näköpiirissä olevan negatiivisen talouskehityksen aikana. Pelkään, että nämäkään vaalit eivät riitä vielä korjaamaan suuria yhteiskunnallisia rakenteiden heikkouksia. Todella mielenkiintoiset uudet sosiaalidemokraatit, joita ryhmittymään on liittynyt viime kuukausinakin, voivat saada ihmeitä aikaan - ja ovat pelastus puheenjohtajalle. Näiden uusien voimien myötä SDP:n puheenjohtaja voi onnistua mahdollisessa uudessa hallituskoalitiossa. Järjestelmä korjaa itse itseään, aivan kuten ihmisen solut korjaavat vioittunutta kehoamme !

Eläkkeiden indeksileikkaus juontaa jo aikaisemman sosiaalidemokraattisen pääministerin ajalta. Sieltä lähtien on lähtenyt eläkeläisten reaaliostovoiman heikentyminen voimistumaan. Lapsiperheitä on liian paljon niinsanotussa köyhällistössä. Viime vuosien tehdyt päätökset ovat olleet riittämättömät auttamaan pienlapsiperheitä. Paha olo on alkanut kasvaa jo pienten lasten heikommista lähtökohdista. Lasten pahoinvoinnista tulee suora jatkumo nuorten pahoinvointiin. Suuri nuorisoryhmä on pahoinvoipaa, syyllistämttä liikaa vanhempia tai koululaitosta, josta syystä kymmenet tuhannet nuoret ovat syrjäytymässä tai jo syrjäytyneet työelämästä.  On elintärkeää, että nuoret saadaan heti työelämään. Välivuosia ei saa tulla. Edelleen perheiden ja lasten sekä työelämän sovittaminen on tehty ylivoimaiseksi perheille. Tämän päivän työelämä näyttäytyy todella rankkana lapsiperheille ja myös itse työntekijöille. Ristiveto ja huono omatunto riittämättömyydestä "kenellekään" ottaa nyt omat veronsa. Nyt on selvästi tilaus sellaisille päättäjille, jotka näkevät todellisen pahan olon syntyjuureet, eikä pelkästään niiden oireita.

Lääkärikuntaa olen pitkään arvostellut siitä, että kymmeniä vuosia on hoidettu oireita lääkkeillä eikä oireiden aiheuttajia. Yhteiskuntarakenteiden ravistelu on paikallaan kaikilla yhteiskuntasektoreilla. Olen tyytyväinen, että Sote ei mennyt läpi sellaisenaan. Sote-nimenäkin pitää haudata. Tilalle pitää ottaa "hvyinvointiin" viittaava termi.

Palaan edelleen nykyiseen puoluejärjestelmään, joka on nyt itsessään alkanut korjaamaan "kieroon kasvamista" - näillä ns. protestiäänillä. Vanhat puolueet ovat luvattoman paljon ummistaneet silmät heikompiosaisille, josta seuraa suoraan vähempiosaisten edustajien nousu.  Ympäristömme ja koko maailma on muuttunut. Puolueidenkin on siis muututtava. Tämä ilmiö on koko länsi-Euroopan demokratioiden nyt käsiteltävä rehellisesti auki. 

Suomen eduskuntavaalien tulos ei ollut lainkaan yllätys. Itseasiassa odotin jopa rajumpaa vastaiskua vanhakantaisuudelle, jota myös sosiaalidemokraatit joiltakin osin edustavat. Hämmästyneenä katson, kuinka vielä vanhoja paaluja ja aitoja yritetään puolustaa. Ei nähdä rakennemuutoksien tuloa ja tarvetta muuttaa koko poliittista järjestelmää.

Jos länsidemokratia ei pysty uudistamaan järjestelmiä ja kokoonpanoja, näköpiirissä on todella hankalat ajat niin Suomelle kuin Euroopan Unionille. Britannia näyttää konkreettisesti, mihin tilaan Euroopan muutkin maat voivat liukua, mikäli tätä menoa ei saada katkaistua. 

Osa valituista ymmärtää muutoksen tarpeet - ja myös toimii sen mukaan. 

...

"Kaikki totuus etenee
kolmen vaiheen kautta.

Ensiksi se tehdään naurunalaiseksi.

Toiseksi sitä vastustetaan raivokkaasti.

Kolmanneksi se hyväksytään
- itsestään selvänä."

            -Arthur Schopenhauer