Näyttelyn teoksia

Akryyli/öljymaalaukset

1. Turbiiniavain, rautaa
2. Mekaanisen vaa'an viiden kilon punnus, joka on yksi kivien, jyvien ja jauhojen punnituksiin tarvittava paino.
1. Turbiiniavain, rautaa 2. Mekaanisen vaa'an viiden kilon punnus, joka on yksi kivien, jyvien ja jauhojen punnituksiin tarvittava paino.
3. Reino Lättilän öljyvärityö Riisitunturilta Kitkalle. Kotiarkisto.
3. Reino Lättilän öljyvärityö Riisitunturilta Kitkalle. Kotiarkisto.
4. L Lehdon öljyvärityö Savusauna lämpiää. Kotiarkisto.
4. L Lehdon öljyvärityö Savusauna lämpiää. Kotiarkisto.
5. Toivo Määtän öljyvärityö Liipantekoa navetassa. Vuotungin Maamiesseura ry/Kylätalo.
5. Toivo Määtän öljyvärityö Liipantekoa navetassa. Vuotungin Maamiesseura ry/Kylätalo.
6. Kuusamon liippa, Eino Vattulan öljyvärityö. Kotiarkisto
6. Kuusamon liippa, Eino Vattulan öljyvärityö. Kotiarkisto
9. Kivihiomotehdas Matti Eksymän aikaan.
9. Kivihiomotehdas Matti Eksymän aikaan.
10.Kivihiomotehdas toisen tehtailijan jatkaessa rakennuksia vuonna 1929.
10.Kivihiomotehdas toisen tehtailijan jatkaessa rakennuksia vuonna 1929.
11.Harmaat hirsirakennukset ovat Matti Eksymän aikaisia ja lautarakenteiset Mauri Timosen aikaisia. Helmikuussa 1929 palo tehdas maan tasalle. Taiteiden yön voittaja halusi vaihtaa tämän palkinnokseen. Aimo Rautanen sai maalauksen mukaan Kerimäelle.
11.Harmaat hirsirakennukset ovat Matti Eksymän aikaisia ja lautarakenteiset Mauri Timosen aikaisia. Helmikuussa 1929 palo tehdas maan tasalle. Taiteiden yön voittaja halusi vaihtaa tämän palkinnokseen. Aimo Rautanen sai maalauksen mukaan Kerimäelle.
12.Liippojen kysynnän tyrehdytyä liippatehdas muutetaan puusahaksi ja aloitetaan vientitoiminta Eurooppaan vuonna 1949-1950. Maalaus luonnos isommasta koko alueen maalauksesta 1950-luvulla. Teos tulee myöhemmin esille.
12.Liippojen kysynnän tyrehdytyä liippatehdas muutetaan puusahaksi ja aloitetaan vientitoiminta Eurooppaan vuonna 1949-1950. Maalaus luonnos isommasta koko alueen maalauksesta 1950-luvulla. Teos tulee myöhemmin esille.
13. "Fenix katsoo itään". Tuhka kuvaa sekä koskitilan paloja, joista aina on noustu. Samalla se kuvaa koko Kuusamon tilannetta toisen maailman sodan jälkeen. Tässä Fenix on päässyt historiaprojektin  yläpuolelle.
13. "Fenix katsoo itään". Tuhka kuvaa sekä koskitilan paloja, joista aina on noustu. Samalla se kuvaa koko Kuusamon tilannetta toisen maailman sodan jälkeen. Tässä Fenix on päässyt historiaprojektin yläpuolelle.
14. Kuusamon Jyrkänkosken tehdasmiljöö vuonna 1967, kun uutta Vuotungintietä tehtiin ja vanha silta oli vielä purkamatta. Vanha Paanajärventie/Vuotungintie kulki Kuusamon Kovasin oy:n asuinkonttorirakennuksen ja tehtaan välistä. Maalaukseen lisätään vilkas tehdastoiminta henkilöineen. Kuusamon Kovas...
14. Kuusamon Jyrkänkosken tehdasmiljöö vuonna 1967, kun uutta Vuotungintietä tehtiin ja vanha silta oli vielä purkamatta. Vanha Paanajärventie/Vuotungintie kulki Kuusamon Kovasin oy:n asuinkonttorirakennuksen ja tehtaan välistä. Maalaukseen lisätään vilkas tehdastoiminta henkilöineen. Kuusamon Kovas...
15. Tukit ja J.V.Määttä vuonna 1972, kun hän sai talousneuvoksen arvon ja nimen. Kuusamon Kovasin Oy:n arkisto.
15. Tukit ja J.V.Määttä vuonna 1972, kun hän sai talousneuvoksen arvon ja nimen. Kuusamon Kovasin Oy:n arkisto.
16. Portti Eurooppaan ja maailmalle. Puutavara lähti Kuusamosta Oulun satamaan autoilla. Laivat veivät Pohjanmerelta Itämerelle ja edelleen Englantiin, Hollantiin, Tanskaan, Länsi-Saksaan ja Ruotsiin sahatun puutavaran. Tämä kesäpäivä on kuvattu Airistolta Kråkskärin läheltä.
16. Portti Eurooppaan ja maailmalle. Puutavara lähti Kuusamosta Oulun satamaan autoilla. Laivat veivät Pohjanmerelta Itämerelle ja edelleen Englantiin, Hollantiin, Tanskaan, Länsi-Saksaan ja Ruotsiin sahatun puutavaran. Tämä kesäpäivä on kuvattu Airistolta Kråkskärin läheltä.
17. "Rukatunturi - aikojen alussa", akryyli kankaalle 81 * 100 cm, Valma Lämsä 2017
MYYTY KUUSAMOON.
17. "Rukatunturi - aikojen alussa", akryyli kankaalle 81 * 100 cm, Valma Lämsä 2017 MYYTY KUUSAMOON.
18. "Ruka tänään- pohjoisen taikaa", akryyli kankaalle 51 * 46 cm, Valma Lämsä 2016
18. "Ruka tänään- pohjoisen taikaa", akryyli kankaalle 51 * 46 cm, Valma Lämsä 2016
19. "Jyrävän laulu vapaudelle" -symboli Kuusamon koskisodille 1950- ja 1960-luvulla. Akryyli kankaalle 100 * 81 cm, Valma Lämsä 2017
19. "Jyrävän laulu vapaudelle" -symboli Kuusamon koskisodille 1950- ja 1960-luvulla. Akryyli kankaalle 100 * 81 cm, Valma Lämsä 2017
20. "Kitka - esi-isien aikaan", akryyli kankaalle 46 * 51 cm, Valma Lämsä 2017.  Kuusamon Kitkajärvi on ollut metsäsaamelaisten ikiaikainen elämänlähde. Se on antanut puhtaan kalan sukupolvesta toiseen, ja sellaisena se tulee säilyttää.
20. "Kitka - esi-isien aikaan", akryyli kankaalle 46 * 51 cm, Valma Lämsä 2017. Kuusamon Kitkajärvi on ollut metsäsaamelaisten ikiaikainen elämänlähde. Se on antanut puhtaan kalan sukupolvesta toiseen, ja sellaisena se tulee säilyttää.
21. "Ikikallio kuiskaa - Kiutaköngäs", akryyli kankaalle 100 * 81 cm, ilman kehystä, Valma Lämsä 2016
21. "Ikikallio kuiskaa - Kiutaköngäs", akryyli kankaalle 100 * 81 cm, ilman kehystä, Valma Lämsä 2016
22. "Oulanka -luonto puhuu". Oulankajoki, Kitkajoki ja Kuusinkijoki laskevat yhdessä Paanajärveen. Akryyli kankaalle 81 * 100 cm. Valma Lämsä 2017.
22. "Oulanka -luonto puhuu". Oulankajoki, Kitkajoki ja Kuusinkijoki laskevat yhdessä Paanajärveen. Akryyli kankaalle 81 * 100 cm. Valma Lämsä 2017.
23. "Taikayö Nuorusella vuonna 1928," akryyli kankaalle 81 * 100 cm, Valma Lämsä 2017. Maalaus liittyy liippatehtaaseen toisen tehtailijan Mauri Timosen viettäessä kihlajaisia pohjoisen kesäyössä.
23. "Taikayö Nuorusella vuonna 1928," akryyli kankaalle 81 * 100 cm, Valma Lämsä 2017. Maalaus liittyy liippatehtaaseen toisen tehtailijan Mauri Timosen viettäessä kihlajaisia pohjoisen kesäyössä.
"Nainen tänään" -kysyy "mihin nainen nojaat tänään ?. Akryyli happovapaalle kartongille, Valma Lämsä 2015.
"Nainen tänään" -kysyy "mihin nainen nojaat tänään ?. Akryyli happovapaalle kartongille, Valma Lämsä 2015.
24. "Paanajärvi Selkäkoskelta 1929", akryyli kankaalle 81 * 100 cm, Valma Lämsä 2017. Maalaus kytkeytyy liippatehtaaseen Kuivajärven ahon läheisen kivilouhoksen (kellertävä puukonteroituskivi) sijainnin takia. Kivimiehet saivat paistaa lohia nuotiolla tikun nokassa ja syödä tarunhohtoisen Paanajärve...
24. "Paanajärvi Selkäkoskelta 1929", akryyli kankaalle 81 * 100 cm, Valma Lämsä 2017. Maalaus kytkeytyy liippatehtaaseen Kuivajärven ahon läheisen kivilouhoksen (kellertävä puukonteroituskivi) sijainnin takia. Kivimiehet saivat paistaa lohia nuotiolla tikun nokassa ja syödä tarunhohtoisen Paanajärve...
Jyrkänkoskei 2006, valokuva Valma Lämsä vuonna 2006, kun Jyrkänkosken tehdasmiljössä aloitettiin massiiviset siivoamiset. Kuva Valma Lämsä.
Jyrkänkoskei 2006, valokuva Valma Lämsä vuonna 2006, kun Jyrkänkosken tehdasmiljössä aloitettiin massiiviset siivoamiset. Kuva Valma Lämsä.
"Ihminen kuussa 21.7.1969. "That’s one small step for [a] man, one giant leap for mankind" - Neil Armstrong. Acrylic happovapaalle kartongille  594 mm * 420 mm, Valma Lämsä 2017
"Ihminen kuussa 21.7.1969. "That’s one small step for [a] man, one giant leap for mankind" - Neil Armstrong. Acrylic happovapaalle kartongille 594 mm * 420 mm, Valma Lämsä 2017
"Eksoplaneetta", akryyli happovapaalle kartongille  594 mm * 420 mm, Valma Lämsä 2017. Supermaapallo on puolitoista kertaa maapallomme kokoinen ja sijaitsee 39 valovuoden päässä. Tulevaisuuden matkailukohde ?
"Eksoplaneetta", akryyli happovapaalle kartongille 594 mm * 420 mm, Valma Lämsä 2017. Supermaapallo on puolitoista kertaa maapallomme kokoinen ja sijaitsee 39 valovuoden päässä. Tulevaisuuden matkailukohde ?
"Viestipölyä"- jos  ihminen ei talleta painotuotteiksi tekstejä ja kuvia, voi olla että jäljelle jää vain viestipölyä avaruuteen. Akryyli kankaalle 100 * 81 cm. Valma Lämsä.
"Viestipölyä"- jos ihminen ei talleta painotuotteiksi tekstejä ja kuvia, voi olla että jäljelle jää vain viestipölyä avaruuteen. Akryyli kankaalle 100 * 81 cm. Valma Lämsä.
"Infoähky", akryyli kankaalale. HIstoriaprojektista totaalinen irroittautuminen.
"Infoähky", akryyli kankaalale. HIstoriaprojektista totaalinen irroittautuminen.

Pohjoinen ruukki ja matkailukohteita 1917 - 2017 -näyttely Kuusamotalossa 01 - 30.8.2017.

Aikamatkateokset:

Aikamatkan aloittaa turbiinikoneiston avain, jolla koneisto on avattu voitelua varten (1). Mekaanisen vaa'an viiden kilon punnus on olut tarpeen, kun on punnittu liuskekiviä hevoskuormaan. Kilojen peruteella hevosmies on saanut palkkion 6-7 p kilolta (2).

Aikamatka alkaa 1800-1900-lukujen taitteen tunnelmista, jossa Reino Lättilän maalama Riisitunturilta Kitkalle (3)  kertoo luonnon pysyvyydestä, - kun sille annetaan se mahdollisuus. Talvinen savusaunamaisema (4) vie meidät sadan vuoden takaiseen aikaan, kun savupirtit ja savusaunat olivat asuin- ja puhdistautumispaikkoja. Toivo Määtän maalaus navettatyöskentelystä (5) kertoo, että navetat eivät olleet pelkästään kotieläinten asuinsijoja, vaan monien naisten ja lasten käsityöpajoja, jossa liipat hiottiin kauniiksi ja sileiksi, kuuluisiksi Kuusamon liipoiksi. Liippa on viety maailman kartalle jo Pariisin maailman näyttelyssä. Sinne sen veivät Längelmäen liipantekijät. Eino Vattulan maalaus Kuusamon Liippa 1968 (6)  kertoo liipanteon tunnelmasta, kuinka raskasta, kylmää ja pölyistä se onkaan ollut.

Laajakatseinen Matti Eksymä (7) oli rohkea viedessään hankkeen läpi suurista vaikeuksista huolimatta. Kuusamon kivihiomotehtaan mainos (8) tulitikkulaatikon etikettinä oli Eksymän neronleimaus. Siten toimi silloinen mainonta ja ”silloinen internet” kaikkien ihmisten taskuissa. Jyrkänkosken tehdasmiljöön rakennukset olivat pääosin hirsirakenteisia. hevosella haettiin kivet louhoksilta ja hevosella kauniit Kuusamon liipat vietiin markkinoille(9).

Toinen rohkeuden perikuva oli  tehtailija Mauri Timonen (7) ja hänen isänsä, jotka veivät Kuusamon liuskekiven Suomen eduskuntataloon. Mauri Timonen oli ollut aina tekniikasta kiinnostunut. Hän ymmärsi palkata avukseen asiantuntijoita, kuten mestari Tohkan rakentamaan Eksymän kaivamaan kanavaan turbiinivoimalaitoksen - eli sähköt koko tehdasmiljööseen. Kaiken maantasalle vieneestä tulipalosta, vuonna 1929,  huolimatta hän tilasi rohkeasti uudet kivikoneet ja istutti ne betoniin kuin tuhatvuotista valtakuntaa rakentaen.  Timoset olivat vahvoja rautatien kannattajia ja Kuusamon matkailun kehittäjiä. He toivat etelästä matkailijaryhmiä Kuusamoon ja veivät niitä myös Paanajärvelle ja Nuoruselle.  Timosen rakensi loppuun Tuiskun laajennushankkeet (10, koskesta kuvattuna) ja uudisti koneistuksen. Helmikuun tulipalo vei tehtaan maantasalle turbiiniosaa ja valta-akselia lukuunottamatta. Vaaleat osat ovat Timosen lautarakenteisia osia (11, tieltä kuvattuna). Palon jälkeen tehdas rakennettiin jälleen uudelleen. Siitä tulikin 1930-luvulle merkittävä pysäkki ja turistikohde (vitriinissä Koillissanomien lehtileikekuva). Valtavat ponnistelut tehtaan rakentamisen, isojen toimitusten ja yhtäaikaa perheen perustamisen kanssa olivat liikaa ja hän luopui tehtaasta kansallispankille, joka jatkoi tehtailijana toisen maailmansodan päättymiseen asti. Oman kylän mies Eetu Hanhela toimi työnjohtajana.

Kylän miehet saapuivat sodasta ja huomasivat että tehdas oli miltei  ehjä. Asuinkonttoritalosta tuli evakoista palaaville oiva tukikohta heidän rakentaessaan uusia koteja. Tehdas alkoi tehdä heti liippoja. Vuonna 1948 alkoivat tehdasvalmisteiset hiomet sivuuttaa Kuusamon kauniita käsintehtyjä liippoja. Liippatehdas muutettiin puusahaksi (12) ja vienti Eurooppaan alkoi vuonna 1950.  Toisen maailmansodan jäljiltä Eurooppa oli pommitettu ja palanut maantasalle ja tarvitsi kaiken mahdollisen puutavaran jälleenrakentamiseen. Feniks katsoo itään (13), kuvaa millaiset arvet sota jätti kuusamolaisiin. Olihan valtava siirtolaisjoukko menettänyt maansa ja kotinsa Venäjälle Paanajärven ja muiden alueen kylien jäädessä rajan taakse. 1960-luku oli Jyrkänkosken miljöössä toimeliasta aikaa. Liippatehdasmiljöö tuotti kesäisin kaiken kapasiteettinsa voimin puutavaraa myös Vuotunki Oy:n mukana Euroopan vientiin. Liippatehdasmiljöössä (14) toimi jauhomylly, kivisaha ja kivihiomet sekä puutavarahöylä. Samaan aikaan rakentui uusi silta ja tie Vuotunkiin. Vanha silta purettiin ja tehdasmiljöön kahtiahalkaissut Paanajärventie jäi Moilasten yksityismaaksi. Uusi tie halkaisi edelleen Kovasimen maat.  Lautatarha-alue jäi Vuotungintien toiselle puolen. Mutta yleinen liikenne siirtyi tehtaan ja asuintalon välistä kauemmksi. Kuusamon Kovasin Oy:n osakkaat eivät olleet olleet valmiita sijoittamaan 1950-luvun lopulla vanhaan kivihiomotehtaaseen. Niimpä veljekset Ville ja Antti Määttä perustivat oman sahan Kuntijärven tien varteen. Kuten kuvasta (15) näkyy olivat tukit vielä 1970-luvulla valtavan isoja, Johan Vilhlem Määttä sai talousneuvoksen nimen ja arvon vuonna 1972.  Määtän veljekset möivät Vuotunki Oy:n osakkeet Kuusamon Osuusmeijerille, joka pyöritti sahaa 1980-luvun alkupuolelle.  Osuusmeijeri möi sahan edelleen porilaiselle kiinteistöyhtiölle, joka jätti maa-alueen pankille. Huutokaupassa Kuusamon kunta lunasti konkurssipesältä vuonna 1962 myymänsä maalueen  takaisin, rakennuksineen ja vuokrasopimukseen.  J.V.Määttä alkoikin suunnitellla uutta sahaa Taivalkoskelle junaradan varteen. Hän oli jo aiemmin hankkinut Kuusamon Puu Oy:n osakkeet nimiinsä. Kuusamon Puu Oy rakensi sahan Taivalkoskelle.  Laivat ja meri ovat olleet Kuusamon Jyrkänkosken alueen puutavaran portti Eurooppaan ja maailmalle (16). Vuotunki Oy:n ja Kuusamon Puu Oy:n vientitoiminta ulkomaille käsitti liikevaihdosta 85 %. J.V.Määtän voimat alkoivat uupua vuonna 1982 ja hän menehtyi vuonna 1986. Välillä Taivalkosken saha oli Haapaloiden saha ja nyttemmin Pölkky Oy omistaa myös Taivalkosken sahan.

Rukatunturi oli aikojen alussa hyvin neitseellinen (17). Pian se kehittyi merkittäväksi Kuusamon matkailukohteeksi ja teollisuushaaraksi (18).  Jyrävä (19) muistuttaa meitä 1950-1960-lukujen koskisodasta. Kitka esi-isien aikaan (20) kertoo, kuinka tärkeä suuri järvemme on ollut ja tulee olemaan tuleville sukupolville. Sen puhtautta on verjeltava kaikin keinoin. Kiutakönkään upeat punakalliot kuiskaavat alati luontomme puolesta (21). Oulangan upea luonto puhuu meille, kun vain annamme sen puhua ja otamme sen viestit vastaan (22). Nuorusen taikayö (23) ja tarunhohtoinen Paanajärvi (24) muistuttavat meitä niin menetyksestä kuin hyvän yhteistyön merkityksestä suuren naapurimme kesken. 

 

Uusimmat kommentit

29.07 | 20:41

Hei! Kyllä esi-isät kiertyvät Puolangalle ja aivan Laatokan rannoille. Palaan kuvioon. Katsotaan sukukirjoista. VL

29.07 | 10:34

Hei ! minua kiinnostaa olenko sukua, minun mummoni asui Puolangalla hänen nimensä oli Amanda Moilanen

28.04 | 08:10

Hei ! Karhunkuvaus ja -katselupalvelu. Puh. 040 187 4226 Veikko Tyni, joka oli myös meidän "oppaamme". Mekin olimme siellä kuvaamassa vieraidemme kanssa. Onnea matkaan !

28.04 | 06:39

Terve.Millon vois käydä katsoon karhuja siellä
sun kuvaupaikalla?Aikoja,ajankohta,porukan koko,hinta.T.Mika Isoaho ja Sakari Arminen

Jaa tämä sivu