Luontoäiti hoitaa

Jyrkänkosken rannalla, rippikoulun ja isän kuoleman jälkeen, vuonna 1970.

Luonnossa oleminen ja vaeltaminen yksin ja yhdessä muiden kanssa on yhtä tärkeää kuin hengittäminen. Isämme opetti meitä ensi askelista lähtien olemaan luonnon kanssa sinut.

Luontoäiti antaa meille ehtymättömän ideapankin kuvaamiseen, videointiin ja maalaamiseen.

Kuusamo ja Jyrkänkoski sekä koko Lappi pienine tunturivaelluksineen, olisivat nyt tulevaisuuden tärkeitä kiinnekohtia. Pyhän kasteen lammen ja Lemmenjoen syksyiset vaellukset ovat jääneet lähtemättömästi mieleen.  Ehkä kuva-arkistot avautuvat niiden osalta myös Matkakuva-sivuille.

Jyrkänkoskimiljöön tapahtumat ja suunnitelmat antavat seuraavaksi varmasti hyviä, mutta myös rankkoja hetkiä niin fyysisesti kuin henkisestikin. Niiden tiimoilta Kuusamo kutsuu seuraavaksi. 

👍

Valokuvaus on ollut kiinnostuksen kohde kymmeniä vuosia. Valokuvaan pyrin sisällyttämään  kuvan perussanoman ja piiloaiheen, jotka siivittävät valon ja varjon yhteispeliin, unohtamatta taruolentojen läsnäoloa. 

Videoeditointi tuli mukaan yliopisto-opiskelujeni myötä. Erityisesti videoeditointi on tullut mukaan viime vuosina. Yhdistän valokuvia, videoleikkeitä, äänitteitä, animaatioita ja tekstiä omiksi kokonaisuuksiksi.

👍

Runojen, aforismien, elämänviisauksien - etsiminen, lukeminen, kirjoittaminen tekevät päivistäni parhaita - aina uudelleen ja uudelleen.

Oma runo-kuvakirja on ollut pitkään käymistilassa. Sidon omat tekstit akryyli- ja öljymaalauskuviin, akvarelli ja digimaalauskuviin - ja ehkä joihinkin valokuviin. Olen käsikirjoittanut ja asetellut kuvat käsikirjoitukseen. Jostain syystä teos odottaa vielä  julkaisuaan... ehkä viimeinen Kuusamon teollisuuskirja haluaa syntyä ensin. Joitakin tekstejä poluiltani on esillä ennakkoon Kirjat -Uudempia ja Vanhempia tekstejäni -välilehdillä.

👍

Mieluista puuhaa

Matkailu avartaa

Tammikuun Singaporen matka muodostui ikimuistoiseksi maailman perheiden juhlaksi. Jarnon ja Estherin hääjuhlaan oli saapunut noin 150 henkeä ympäri maailmaa, kaikista maanosista. Pitkäaikainen työskentely maailmalla oli tuottanut ihmeellisiä ystävyyksiä.

Erityisen matkasta tekivät pienet pojat, Leevi ja Nooa, jotka sormusherroina kiikuttivat hääseremoniaan sormukset. Lämminhenkinen ja rento hääjuhla jää ikimuistoisena iäksi mieleen. Emme koskaan ole kokeneet vastaavaa. Siunausta ja hyviä hetkiä nuorelle parille !

Reilu viikko Singaporessa oli aivan liian lyhyt aika. Taidegalleriat jäivät nyt taka-alalle. Nautimme täysillä perheen yhdessäolosta. Mikä antaisi enempi voimia tuleviin tapahtumiin.

👍

Pieni katsaus mm. Moilas-suvun historiaan

Sukupuusta:  

Isä Johan Vilhelm Moilanen, s. 4.10.1914,  k.10.11.1968 Kuusamo, ja äiti Elsa Esteri Emilia s. Palukka, s. 28.8.1929 Ii, Laurila, muutti Kuusamoon 19.10.1940 Iistä Kuusamoon, k.15.7. 2002 Kuusamo.

Isän vanhemmat : isä mäkitupalainen Ville had Moilanen, 2.11.1880, Suomussalmi, Kiander, nyk. Pajuvaara, muutti Kuusamoon 4.2.1907, k  26.12.1940, ja äiti  Hilma Ulla s. Kovaniemi, Kuusamo , s.6.10.1878, k.16.10.1963. Vihityt 30.9.1907.

- äidin vanhemmat : isä Kustu Artturi Kaarlenpoika Palukka, Ii ja äiti Salli Maria Katariina s. Pöytäkangas, Oulu, Sanginjoki.

- äidin isän vanhemmat: isä Kaarle Kustaa Palukka, Rantala (Yliranta) postiosoite Laurila, s. 1897 ja äiti Vilhelmiina s. Kaleva

- äidin äidin vanhemmat: isä Olavi Pöytäkangas ja äiti Anna-Liisa s. Lehto

.......

Isän isoisovanhemmat, isä: Jaakko Moilanen s. 1843 Suomussalmi, k. 1913, yhdysviljelijä,  23. Pajuvaara, Ruhtinaansalmi, Suomussalmi, äiti Elsa Eliaksentr Väisänen, s 1852, k.1928

       *  Juho Moilanen, s 28.9.1817, k. 15.10.1850, kuoli isorokkoon

       *  Juho Moilanen, s.13.8.1777, k. 26.4.1853, kuoli vanhuuteen

       *  Juhon isä: Matti Moilanen (Matts Johansson Moilanen), s. 1746, Oulu, k. 1782 Puolanka

          Juhon äiti: Kaisa Matintr s. Heikkinen, s 1744, Kianto, k. 1824 Oulu, 

..........................................

Moilas-suvun juuret juontavat Laatokan Karjalaan nykyisen Venäjän puolelle. Sukunimi lienee muotoutunut periytyväksi viimeistään 1300-luvulla. Kainuun Moilasten kanta-isäksi on valittu Antti Moilanen, joka saapui uudisraivaajana silloiseen Oulujärven erämaahan vuonna 1599. Sukunimi Moilanen MOILA, MOILO(I) tai MUILU, joiden takana on puolestaan venäjänkielinen miehennimi Samoil, Samuil. Tämä taas juontuu raamatullisesta hebreankielisestä profeetan nimesta Samuel, joka merkitsee "Herran kuulema". Sukunimen kirjoitusasussa esiintyy vaihtelua vanhemmissa asiakirjoissa, joissa esiintyy muotoja Moiloeff, Måijloinen, Måilainen jne. Venäjän sukunimiä Samoilov ja Samoilin pidetään sukulaisniminä.

Kaskimailta tietoverkkoon: Sukuseura Moilasen toiminta on alusta lähtien ollut vilkasta - kiitos tarmokkaiden vetäjien kuten Pentti Seppänen, joka koko toimintamme ajan on ollut vastuullisesti mukana. Sukuseuran ensimmäinen puheenjohtaja oli Urho Moilanen. Hänen jälkeensä puheenjohtajina ovat olleet Kauko-Pekka Moilanen, Mikko Moilanen,  Jorma Moilanen ja nykyinen puheenjohtaja Raimo Moilanen.

Sukuseura järjestää vuosittain yksi tai kaksipäiväisiä sukutapaamisia. Vuosittain juhlapaikat vaihtelevat.Tähän mennessä olemme olleet 1978 Kiannanniemellä, 1981 Suomussalmen kirkonkylällä, 1984 ja 1985 Kiannanniemellä, 1986 Kajaanissa, 1987 Paltamossa, 1988 Hyrynsalmella, 1989 Ämmänsaaressa, 1992 Oulussa, 1993 Paltamossa, 1994 Puolangalla (10-vuotisjuhla), 1995 Hossassa, 1996 Kajaanissa, 1997 Norjan Raisissa, 1998 Manamasalossa. Vuoden 2017 sukutapaaminen oli Hossassa 22.-23.7.2017.

Muutamia vuosilukuja sukuseuran vaiheista:

1978 Ensimmäinen tapaaminen Kiannanniemen Suomussalmella

1984 Sukuseura Moilaset ry perustettiin

1985 Sukututkimus käynnistettiin

1990 Suvun muistomerkki pystytettiin Puolangalle

1993 Sukuseura alkoi julkaista kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää sukulehteä. Sukuseuran tuotteet tulivat myyntiin (pöytäviiri, postikortit, pinssi, solmioneula, tuuliviiri ym.)

1994 Kaskimailta kansaksi  - sukukirja ilmestyi

1997 Sukulaisvierailu Norjan Moilasten luokse

1998 Moilas-sivut internettiin, sukuseuramoilaset.com - ja toinen sukukirja Kainuun Moilaskansa

................

Pieni katsaus äidin isän Palukka-sukuun ja äidin äidin Pöytäkangas-sukuun

HEIKKI PALUKKA S 24.11.1830, II, K 19.11.1915, puoliso Anna Sofia e Halonen, s. 9.8.1838 Haukipudas, k. 15.11.1906. Vihityt 18.11.1860.

Kaarle Kustaa Heikinpoika PALUKKA, s. 9.4.1864 Ii, k. 22.8.1914, vaimo Vilhelmiina s. Kaleva, s. 18.4.1868 Ii, k. 11.1..1951. Vihityt 16.11.1889.

Lapset:

1. Jenni Katariina, s 25.10.1890 Ii, k. 30.4.1968, mies Heikki Mikkola, s. 23.7.1890 Ii, k. 7.2.1950. Vihityt 19.4.1915.

Lapset:

A. Hilda Amanda, s 25.10.1915 Ii, muutti Ouluun leskenä, mies Jaakko Aukusti Ravaska, s. 8.12.1903. Vihityt 20.9.1937.

B. Laura Maria, s. 5.6.1917, Ii, mies Väinö Henrik Mattila, s. 24.9.1920 Ii. Vihityt 13.6.1943. Muuttivat Ouluun 16.6.1965.

C. Ida Katariina, s. 29.6.1919 Ii, muutti Kemiin 4.7.1961. i. mies Arvo Matias Liikanen, s. 29.7.1913 Ii, muutti Pieksämeälle 27.9.1955. Vihityt 13.7.1941. Ae 27.2.1946. 2. mies Lauri Hemminki Mattila, s. 8.7.1924 Ii, muutti Kemiin 4.7.1961. Vihityt 28.6.1948.

D. Lauri Henrik, s. 19.4.1921, muutti Kaarinaan 4.10.1949, takaisin 30.3.1951, muutti Yli-Kiiminkiin 5.11.1951.

E. Elsa Esteri, s. 18.1.1925 Ii, k. 18.5.1926

F. Jaakko Arvid, s. 28.6.1927 Ii, muutti Rovaniemelle 29.1.1959.

G. HIlja Vilhelmiina, s. 7.10.1929 Ii, k. 22.10.1929.

H.Väinö Johannes, s. 11.7.1932 Ii, Ruotsin kansalainen 18.2.1980, vaimo Laila Tellervo s. Ojalehto. Vihityt 26.1.1966.

I. Valte Eemeli, s.12.6.1935 Ii, Ruotsin kansalainen 2.6.1980.

2. Kaarlo Arvid, s. 5.9.1892 Ii, k. 4.4.1900.

3. Emmi Maria, s. 3.1.1895 Ii, k. 18.3.1900.

4. KUSTU ARTTURI KAARLENPOIKA PALUKKA s. 25.1.1897 Ii, k. 26.11.1939, vaimo Salli Maria Katariina s. Pöytäkangas e. Kaattari, s. 16.10.1898 Oulujoki, muutti Iistä leskenä Kuusamoon 19.10.1940. Vihityt 28.11.1926.

Lapset: 

A. Aune Maria, s. 9.7.1927 Ii, muutti 19.10.1940 Iistä Kuusamoon.

B. Elsa Esteri Emilia, s. 28.8.1929 Ii, muutti 19.10.1940 Iistä Kuusamoon. 

Isän äidin Kovaniemen suku Suiningilta

HIlma Ulla Moilasen, mummimme, isän äidin suku Suiningin rannalta yhdistää perheemme Kuusamoon ja kaukaisesti myös Eksymän Matin sukuun. Olga-tätimme kertoo nauhalla, kuinka Hilma-mummon äiti ja Matti Eksymän äiti ovat sukua keskenään.

Tähän on tarkoitus avata tämäkin sukuhaara.

Kommentit